100 ideaa kotoutumiseen!

100 ideaa kotoutumiseen!
Keskustelu kävi vilkkaana, kun lähes 70 edustajaa eri järjestöistä, yhteisöistä ja viranomaistahoilta kokoontui 18.5.2017 ”Tehdään yhdessä 100 ideaa kotoutumiseen” -yhteistyöseminaariin Helinä Rautavaaran museolle suunnittelemaan yhteistyötä, joka edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry ja Espoon kaupunki.
Espoon kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes avasi tilaisuuden, kulttuuripäällikkö Tiina Kasvi kertoi Suomi100-juhlavuodesta ja kulttuurin avustuksista ja Ilona Niinikangas Helinä Rautavaaran museolta esitteli museon tilaa ja toimintaa. Puheenvuoroissa muistutettiin, että omia ideoita kannattaa hakea osaksi Suomi100-juhlavuotta. Juhlavuosi huipentuu Espoossa uusille maahanmuuttajataustaisille kuntalaisille tarkoitettuun itsenäisyyspäivän juhlaan. Kulttuurin kohdeavustusten hakuaika päättyy elokuun lopussa ja esimerkiksi tästä yhteistyöseminaarista otetaan ilolla vastaan avustushakemuksia. Lisätietoja löytyy netistä ja aina kannattaa soittaa ja kysyä lisätietoja, voisiko omaan toimintaan hakea rahoitusta. Helinä Rautavaaran museo sopi hyvin tilaisuuden paikaksi, sillä museo tukee yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kotoutumista eri hankkeilla, esimerkiksi Turvapaikkana museo -hankkeella. Tilaisuuden lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus tutustua museon näyttelyihin Ilona Niinikankaan johdolla.

Menestyksen avaimet

Monik ry on jo pitkään tehnyt yhteistyötä Espoossa laajasti eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Monik ry:n projektikoordinaattori Hunderra Assefa kertoi järjestöjen yhteistyöstä ja sen merkityksestä Monik ry:n näkökulmasta. Monik ry on lyhenne sanasta monikulttuuriset ja se on monikulttuurinen järjestö, joka on perustettu maahanmuuttajanuorten aloitteesta. Järjestön tarkoituksena on edistää kotoutumista ja kansalaisryhmien välistä vuorovaikutusta Suomessa.

Assefan mukaan menestyksen taustalla ovat olleet muun muassa oikean avainhenkilön löytäminen Espoon kaupungilta, ymmärrys kohderyhmästä ja palveluverkoston haasteista sekä erikoistuminen tiettyyn asiaan, joka tässä tapauksessa on ollut maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymisen tukeminen. Helsinkiläinen yhdistys Monik ry oli uusi toimija Espoossa, mutta yhdistys alkoi heti tehdä yhteistyötä espoolaisten järjestöjen kanssa. Monik ry sai Ohjaamon tiloista oman huoneen, mikä oli hyvä ratkaisu, sillä samoissa tiloissa toimii muitakin saman sektorin toimijoita.

Yhteistyö on tuonut järjestölle resursseja esimerkiksi tilojen ja rahoitusten muodossa. Verkostojen kautta voidaan käyttää muiden toimijoiden palveluja ja ohjata kohderyhmään kuuluvia asiakkaita muihin heille hyödyllisiin palveluihin.

 

Maahanmuuttajajärjestöt kotouttamisen asiantuntijoina – yhdessä muiden kanssa

Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n Katja Anoschkin johdatteli yhteistyön ideointiin. Maahanmuuttajien määrä Espoossa kasvaa vuosittain. Vuoden 2013 alussa lähes 30 000 kaupunkilaista, eli 11,3 prosenttia väestöstä, puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vuonna 2013 julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes 65 000 vieraskielistä kaupunkilaista, eli silloin 24 prosenttia työikäisistä kaupunkilaisista on vieraskielisiä.
Monensuuntainen kotoutuminen eli vuorovaikutus maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä on tärkeää, jotta maahanmuuttajat voivat kokea olevansa osallisia ja yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Tämänkin takia eri toimijoiden välinen yhteistyö tärkeää, jotta eri ryhmien välillä tapahtuu vuorovaikutusta. Esimerkiksi maahanmuuttajien omat järjestöt tavoittavat hyvin maahanmuuttajia ja kantasuomalaisten kantasuomalaisia, ja kun toimijat tekevät yhteistyötä, toiminnassa mukana olevat eri taustoista tulevat ihmiset kohtaavat.
Maahanmuuttajajärjestöjen vahvuutena on hyvät kontaktit ja luottamus yhteisön sisällä, jolloin se tavoittaa hyvin ihmisiä. Maahanmuuttajajärjestöt tuntevat hyvin kohderyhmänsä eli maahanmuuttajayhteisön vahvuudet, haasteet, erityispiirteet ja tarpeet, jolloin toimintaa voidaan suunnitella sen mukaisesti. Maahanmuuttajajärjestöt tietävät kotoutumisen haasteet ja onnistumisen edellytykset: mitkä asiat estävät ja edistävät kotoutumista. Maahanmuuttajien omat järjestöt ovat tärkeitä asiantuntijoita kotouttamistyössä. Mutta kuten aiemmin mainittiin monensuuntaisesta kotoutumisesta, ideaalitilanne on, että maahanmuuttajajärjestöt toimivat yhdessä muiden järjestöjen kanssa, eivät eristyksissä.

 

100 ideaa yhteistyöhön!

Yhteistyöideoita lähdettiin miettimään tulevaisuuden ideaalitilanteella: Millainen Suomi on vuonna 2030 yksittäisen maahanmuuttajan näkökulmasta? Esille nostettiin mm. palveluohjauksen sujuvuus, osallisuus ja turvallisuus sekä työllistyminen. Osallistujat lähtivät miettimään yhteistyöideoita, jotta tähän ideaaliin päästäisiin. Jokainen osallistuja keksi ainakin yhden tai kaksi ideaa, joten yhteensä saatiin ainakin 100 yhteistyöideaa kotoutumiseen! Lopulta syntyi 21 pidemmälle jalostettua yhteistyöideaa, jotka liittyivät esimerkiksi laajojen järjestöfoorumien pitämiseen, kotoutumista tukevien kurssien järjestämiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tai yhteisen tekemisen tempauksiin tai tapahtumiin kuten sienestykseen, ruokakursseihin, kotiäitiryhmiin tai kaupunginosatapahtumiin. Äänestä 14.6. mennessä, minkä yhteistyöidean kehittämisessä järjestösi/organisaatiosi haluaisi olla mukana. Pääset äänestämään osoitteessa: https://my.surveypal.com/Yhteistyoideat_aanestys Vain suosituimpia ideoita lähdetään työstämään eteenpäin EJYn koordinoimana, joten kannattaa ehdottomasti äänestää!